Tutkimuksia ulosteensiirrosta IBS:n hoidossa

Ulosteensiirrosta ärtyneen paksusuolen (IBS) hoidossa on tehty jonkin verran tutkimuksia. Valitettavasti tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän takia ulosteensiirtoa ei ainakaan Suomessa suositella IBS:sän hoitoon.

Tässä artikkelissa käyn läpi eri tutkimuksia ja analysoin mistä ristiriitaiset tulokset saattaisivat johtua. Mikäli ulosteensiirto ei ole tuttu kannattaa lukea lisää täältä.

Ulosteensiirto ripuli painotteisen IBS:sän hoidossa kapseleilla (Aroniadis ym. 2019)

Lancetissa julkaistuun tutkimukseen osallistui 48 potilasta, joista 25 saivat ulosteensiirron ja 23 saivat placebo hoidon. Osallistujille annettiin 75 kapselia 3 päivän aikana, eli 25 kapselia päivässä. Jokaisessa kapselissa oli 0.38 g ulostetta. Ennen tutkimusta kaikki osallistujat olivat luovuttaneet näytteet analyysia varten. Placebo ryhmässä olevat saivatkin kapseleissa omaa ulostettaan. Hoitoa saavien kapseleissa oli näytettä oikealta luovuttajalta. Tutkimuksen aikana annettu ulosteen kokonaismäärä oli 28.5 g per henkilö.

Tutkimuksessa ei havaittu helpotusta oireissa, mutta ulosteensiirto todettiin kuitenkin turvalliseksi. Yleisesti hoidoissa käytetään 30 – 60 g uloste määrää, joten sen pitäisi olla riittävä. Heikko hoitovaste saattaa johtua kapseleiden käyttämisestä tai huonosta luovuttajasta.

Ulosteensiirto IBS:sän hoidossa (El-Salhy ym. 2020)

Norjalaiseen tutkimukseen osallistui 165 ihmistä. 55 henkilöä sai 60 g ulosteensiirron, 55 henkilöä sai 30 g ja 55 saivat placebon (oma uloste). Tällä kertaa uloste annettiin gastroskoopilla.

Tällä kertaa tutkimus tulokset olivat erittäin suotuisia. Placebo ryhmästä 23.6 % sai hoitovasteen, 30 g uloste määrällä 76.9% ja 60 g uloste määrällä jopa 89.1 %.

Hoitovaste mitattiin kyselyllä jossa saattoi saada 0 – 500 pistettä riippuen IBS oireiden vakavuudesta. 50 pisteen parannus on siis kuitenkin vain 10 % helpotus oireilussa. Keskimäärin pisteet kuitenkin tippuivat 60 g ryhmässä 313.3 pisteestä 166.8 pisteeseen, mikä on noin 50 % helpotus IBS oireisiin.

Tutkimuksessa saatiin siis huomattavasti paremmat tulokset, kuin aikaisemmin mainittuun Aroniadiksen tutkimukseen. Epäilen että ero johtuu käytetystä metodista ulosteensiirrossa. Aroniadiksen tutkimuksessa käytettiin kapseleita, kun taas tässä tutkimuksessa gastroskopiaa.

Kapseleina uloste kulkee vatsalaukun kautta, jossa vatsan happamuus tappaa ison osan bakteereista. Lisäksi ulosteen mukana tulevat bakteerit eivät välttämättä kuulu vatsalaukkuun ja ohutsuoleen. Ulosteensiirto kapseleina voi aiheuttaa jopa ohutsuolen bakteerien liika kasvua (SIBO)(Wang. ym. 2019).

Lisäksi kun uloste saatiin yhdeltä luovuttajalta, on mahdollista että kyseinen henkilö sattui olemaan superluovuttaja, ja hänen ulosteensa mikrobiomi sopisi erityisesti IBS:sän hoitoon. Ei ole takuita että jokaisella kriteerit läpäisevällä luovuttajalla olisi saatu yhtä hyviä tuloksia.

Ulosteensiirto IBS:sän hoidossa toisella yrittämällä ja isommalla annoksella (El-Salhy ym. 2019)

Tutkimukseen otettiin mukaan vain 10 potilasta. Potilaat eivät olleet saaneet hyötyä aikaisemmasta 30 g ulosteensiirrosta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää auttaisiko ulosteensiirron toistaminen isommalla 60 g annoksella. Ulosteensiirto tehtiin kolonoskopialla suoraan duodenumiin.

Seitsemän kymmenestä potilasta koki helpotusta oireissaan. Seuranta tehtiin 2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden kohdalla. Joka kerta oireet olivat helpottaneet hieman enemmän. Tutkimuksesta pääteltiin että ulosteensiirron toistaminen ja tekeminen isommalla annoksella saattaa olla tarpeellista.

Ulosteensiirto IBS:sän hoidossa meta-analyysi ja katselma (Myneedu ym. 2019)

Katsaukseen on otettu mukaan kymmenen single arm trial (SAT) tutkimusta ja viisi satunnaistettua vertailukoetta (RCT). Henkilöitä RCT tutkimuksissa oli yhteensä 256. Lisäksi SAT tutkimuksissa oli mukana 90 henkilöä. Keskityn tässä laadukkaampiin RCT tutkimuksiin.

Kaksi RCT tutkimuksista tehtiin kapseleilla, kaksi kolonoskopialla ja yksi gastroskoopilla. Tutkijat totesivat että metodilla voi olla suuri merkitys sillä kapselit eivät auttaneet potilaita placeboa enempää. Kolonoskopialla ja nenäletkulla tehdyt ulosteensiirrot taas antoivat lupaavia tuloksia IBS:sän hoidossa. Tutkijat myös toteavat että kapselit voisivat aiheuttaa ohutsuolen bakteerien liikakasvua (SIBO). Lisäksi vatsahappojen takia bakteerien eivät välttämättä selviydy suolistoon asti.

Tutkijat toteavat analyysin perusteella että ei ole vahvaa näyttöä että ulosteensiirto olisi hyödyllinen IBS:sän hoidossa. Toisaalta katsaus ei myöskään tarjoa näyttöä sitä vastaan. Merkittäviä haittavaikutuksia ei juuri ollut.

Täytyy vielä todeta että meta-analyysi tehtiin ennen El-Sahlyn erittäin lupaavaa tutkimusta vuonna 2020.

Mitkä bakteerit selviytyvät? (Papanicolas ym. 2019)

Australialaisessa tutkimuksessa pohdittiin mitkä bakteerit selviytyvät ulosteensiirrossa. Havaittiin että erityisesti tulehdusta alentavat bakteerit olivat herkkiä ilmalle. Eli parhaan mahdollisimman tuloksen saamiseksi tulisi näyte valmistella anaerobisissa olosuhteissa.

Esimerkiksi butyraatteja tuottavien bakteerien määrä oli 12 kertaa pienempi kun näytteet käsiteltiin huoneilmassa. Tutkimuksen tutkijat sanovat butyraateilla olevan tulehdukselta ja syövältä suojaava vaikutus. Butyraatteja tuottaviin bakteeri lajeihin kuuluvat mm. Faecalibacterium prausnitzii, Subdoligranulum variable, ja Eubacterium hallii.

Myös pakastamisen vaikutusta tutkittiin ja havaittiin että pakastaminen vähensi bakteerien määrää, mutta ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi bakteerien kokoonpanoon. Vain Eubacterium hallii määrä väheni pakastamisen ja sulattamisen tuloksena.

Tutkijat kommentoivat myös, että näytteen pitäminen huoneenlämmössä ja kosketuksissa ilman kanssa muuntaa bakteeri koostumusta negatiivisesti ja saa sen muistuttamaan enemmän suolistosyövässä ja tulehduksillisissa suolistosairauksissa ilmenevää mikrobiomia.

Näytteen varomaton käsittely voisi siis periaatteessa aiheuttaa vakavia ongelmia potilaille. Tutkimuksessa mainitaan että Clostridium Difficile infektiossa ei näytä olevan väliä käsitelläänkö näyte anaerobisessa tilassa vai ei, mutta sitä ei vielä tiedetä kuinka iso merkitys tällä on muiden sairauksien, kuten IBS, kohdalla.

Lupaava toimenpide

Ulosteensiirron tutkimiseen vaikuttaa moni tekijä. Luovuttajien laatu vaihtelee, kuten myös näytteiden käsittely. Kun bakteerit ovat herkkiä lämpötilalle, ilmalle ja auringonvalolle, voi tutkimukseen tulla monta epävarmuustekijää, mitä ei välttämättä saada dokumentoitua.

Lupaavaa kuitenkin on että viime vuosien aikana asiasta on julkaistu näin monta tutkimusta, ja saatavilla oleva tieto määrä kasvaa. Samalla varmasti myös operaatioon liittyvät sudenkuopat saadaan selvitettyä, mikä petaa tietä uusille laadukkaille tutkimuksille. Toki suomalaisiin sairaaloihin ja käypähoito suosituksiin on vielä pitkä matka.

Siitä huolimatta toivoa todellakin on, sillä muutama vuosi sitten meillä ei edes ollut näitä valtavan hienoja tutkimuksia saatavilla. Lohduttavaa on myös että operaatio on jo olemassa Clostridium Difficile infektion hoidossa Suomalaisissa sairaaloissa. Kyse on vain siitä mitä kaikkea sillä hoidetaan.

Terveyden Laineilla