Ulosteensiirtoja on käytetty Suomessa jo 1960-luvulla Helsingin kirurgisessa sairaalassa. Toimenpide onkin jo vakiintunut terveydenhuollossa esimerkiksi ripulia aiheuttavan Clostridium Difficile infektioiden hoidossa. (Wikipedia.)

Ulosteensiirto on lääketieteellinen operaatio, jossa terveen yksilön ulostetta siirretään hoidettavan yksilön suolistoon. Toimenpide suoritetaan esimerkiksi gastroskopialla, kolonoskopialla tai peräruiskeella. Myös nieltäviä kapseleita on käytetty. (Wikipedia.)

Toimenpide kuitenkin tehdään Clostridium Difficile infektioon vasta jos muut hoitomuodot ovat epäonnistuneet. CI-infektiota hoidetaan ensin usein uusilla antibiooteilla. Ulosteensiirto kuitenkin parantaa CI-infektion jopa 90% ajasta. Clostridium Difficile infektion saa yleensä antibioottikuurin takia. (Wang. ym. 2019, Duodecimlehti. 2021, TerveysKirjasto 2021).

Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi CD-infektioita hoidetaan ensin uusilla antibioottikuureilla, eikä suoraan huomattavasti tehokkaammalla ulosteensiirrolla. Ehkä sopivaa luovuttajaa on vaikeaa löytää, tai potilaat eivät ole innostuneet ajatuksesta?

Ulosteensiirron riskit

Ulosteensiirron riskinä on että terveellä henkilöllä on jokin hiljainen infektio, joka ulosteen myötä siirtyy hoidettavalle. Tämän takia ulostetta testataan kymmenillä eri testeillä. Esimerkiksi Salmonellan, HIV yms. tautien varalta. COVID-19 on viimeisin tulokas testattavien asioiden listaan. Jos luovuttaja on COVID-19 itämisvaiheessa tai oireeton, tauti voi tulla yllätyksenä. (Wang. ym. 2019.)

Muutoin ulosteensiirto vaikuttaa melko turvalliselta operaatiolta. Hoidon saaneet joskus kokevat ohimeneviä vatsavaivoja, lievää kuumetta ja nuhaisuutta (Wang. ym. 2019). Tämä lienee kuitenkin hyväksyttävää kun potentiaalisesti henkeä uhkaava Clostridium Difficile infektio saadaan hoidettua.

Ulosteensiirron haasteet

Me emme vielä täysin ymmärrä tai tunne ihmisen mikrobiomia ja sen vaikutusta ihmisen terveyteen. Voidaan vain sanoa että sillä on suuri vaikutus moneen osa-alueeseen, kuten esimerkiksi ihon kuntoon, mielenterveyteen, verensokerin säätelyyn ja moneen muuhun asiaan.(Mehiläinen. 2021)

Koska ei voi vakuuttaa että luovuttajan terveysongelmat eivät siirtyisi potilaalle pyritään luovuttajiksi valitsemaan mahdollisimman terveitä yksilöitä. Laajan testaamisen lisäksi infektioiden varalta, täytyy henkilön olla myös siis hyvinvoiva ja vähintään perusterve.

Iso haaste ulosteensiirtojen tutkimiselle ja toteuttamiselle on sopivien luovuttajien löytäminen. Infektiot sulkevat luovuttajia pois, terveysongelmat, ikä jne. Myös tatuoinnit, lävistykset, riskialtis seksi, ulkomaanmatkat, lääkitykset, huumeiden käyttö yms. voivat estää luovuttamisen. (Wang. ym. 2019.)

Haasteen torjumiseksi on ympäri maailmaa perustettu ulostepankkeja. Näitä löytyy myös Suomesta. Uloste voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten, joten periaatteessa sitä olisi aina saatavilla, kunhan luovuttajia riittää. (Tutka. 2019.)

Luovuttajien löytämistä vaikeuttaa myös asian arkaluonteisuus. Luovuttajaksi soveltuu useimmiten nuori atleettinen henkilö. Heitä voi olla vaikea saavuttaa ja kiusalliseksi mielletystä asiasta ei välttämättä halua edes kuulla. Saati pussittaa ja kuskata ulostettaan pankkiin.

Mahdollisuudet muissa sairauksissa

Ulosteensiirto voi olla tehokas tapa eheyttää suoliston mikrobiomia esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen. Sitä on tutkittu myös muiden suolistosairauksien hoidossa kuten IBS ja IBD. Lisäksi yhteyttä autismiin ja ylipainoon on tutkittu. Tähän mennessä tulokset ovat ristiriitaisia mutta lupaavia. (Wang. ym. 2019.) Myös suomalaiset tutkijat ovat povanneet ulosteensiirron mahdollisesti auttavan ylipainoon (Tutka. 2018).

Tutkimusta vaikeuttaa luovuttajien erot. Voi olla että jonkin tietyn henkilön uloste soveltuisi erityisen hyvin jonkin tietyn sairauden hoitoon. Joissain tutkimuksissa saatetaan käyttää vain yhden ihmisen ulostetta. Jos tämän ihmisen mikrobiomi ei sovellu IBS:sän hoitoon tuloksia ei saada, vaikka toisen ihmisen ulosteella apu voisi olla suuri. Nämä ovat asioita mitä tutkimuksilla todennäköisesti vielä halutaan selvittää, ennen kuin hoitomuoto voidaan ottaa laajemmin käyttöön.

Ulostepankkien kriteerit luovuttajille myös vaihtelevat. Voi olla että toisen pankin ulosteilla saadaan parempia tuloksia kuin toisen, tiukempien kriteerien vuoksi.

Lopuksi

Terve ja monipuolinen mikrobiomi on ihmisen terveydelle valtavan tärkeä asia. Sitä voidaan parantaa probiooteilla, monipuolisella ruokavaliolla ja monella muulla tavalla. Silti nämä keinot eivät ole aina riittäviä, tai niiden tulokset voivat vaikeissa tapauksissa näkyä merkittävästi vasta kuukausien tai vuosien jälkeen. Ulosteensiirto voi olla nopea ja tehokas tapa mikrobiomin palauttamiseen. Samalla se kantaa mukanansa huomattavia riskejä, jonka takia laboratoriot käyttävät tuhansia euroja operaation turvallisuuden varmistamiseksi.