Mikä yhdistää olympiaurheilija Michael Phelpsiä ja satoja tuhansia suomalaisia? Masennus.

Phelps on kaikkien tuntema, maailman menestynein olympiaurheilija. Hän on ansainnut jopa ennätykselliset 23 olympiakultamitalia. Tästä huolimatta hän kertoi kärsineensä uransa aikana vakavasta masennuksesta. Phelps kertoo, että pahimmillaan hän ei enää halunnut elää ja vietti lukuisia päiviä vain maaten sängyn pohjalla.

Phelpsin tapauksessa kaikki näytti ulospäin menevän jopa erinomaisesti, mutta sisällä myllersi ahdistus ja epätoivo. Moni ei tiedä että menestyvä henkilö voi olla masentunut, mikä vaikeuttaa läheisiä huomaamasta että kaikki ei ole hyvin. Kun Phelps oli maannut yksin sängyssä päiviä, syömättä ja hädin tuskin nukkumatta, hän viimein haki apua. Nyt hän on äärimmäisen kiitollinen siitä että ei vienyt henkeään.

Myös tuhannet suomalaiset, jotka pärjäävät työelämässä ja joilla on aktiivinen sosiaalinen elämä, voivat olla masentuneita. Moni masentunut pärjää, tai jopa menestyy työpaikallaan, saattaa käydä monissa harrastuksissa ja on sosiaalisesti aktiivinen. Pinnan alla voi kuitenkin kyteä masennuksen oireita.

Tämän artikkelin avulla haluan helpottaa masennuksen oireiden tunnistamista ja auttaa sinua tai läheisiäsi hakemaan apua. Myös lievä masennus tulee ottaa tosissaan, sillä se voi ajan mittaa johtaa jopa tavallista vakavampaan masennukseen.

Masennusta on monenlaista

Masennuksesta kärsivät eivät aina täytä stereotyyppistä kuvaa masentuneista. Masentuneet eivät välttämättä ole poissa töistä tai edes vetäydy sosiaalisista aktiviteeteista. He voivat olla luokkansa parhaita opiskelijoita, johtajia, lääkäreitä tai muita ulospäin itsevarmoilta ja menestyviltä vaikuttavia henkilöitä.

Masennuksessa yleensä ainakin jokin elämän osa-alue kärsii. Esimerkiksi jos masentunut ei enää saa mielihyvää sosiaalisesta kanssakäymisestä, hän saattaa käyttää säästyneen ajan harjoitteluun, uraansa tai harrastuksiin. Lopputuloksena voi olla lajissaan erinomainen mutta yksinäinen huippusuorittaja.

Masennuksen oireet ja sen vakavuus vaihtelevat paljon. Lievää oireilua ei kannata jättää huomioimatta, koska silloinkaan ihminen ei pysty elämään täyttä elämää, ja hoidosta on yleensä apua.

Mikä altistaa masennukselle?

Piirteet jotka altistavat mielenterveyden häiriöille ovat myös piirteitä, jotka voivat edesauttaa menestystä. Ihmiset, jotka altistuvat helpommin masennukselle, ovat usein esimerkiksi tunnollisia ja itsekriittisiä (Klein. ym. 2011). Todennäköisesti nämä ovat esimerkiksi Michael Phelpsin tapauksessa pahentaneet hänen masennustaan ja myös edistäneet hänen uraansa.

Lisäksi masennukseen voi kuulua tunne riittämättömyydestä ja vahva tarve muiden odotusten täyttämisestä. Joskus perfektionismi, joskus ulkoiset paineet tai jokin muu asia voi ajaa tällaiset ihmiset näyttämään ulospäin että kaikki on hyvin vaikeista tunteista huolimatta.

Kun omille tunteille ei anna tilaa, masennus voi hiipiä elämään ja rajoittaa mahdollisuuksia nauttia elämästä. Phelps mainitsee haastattelussa nyt ymmärtävänsä, että aina ei tarvitse esittää että kaikki olisi hyvin. Phelps sanoo, että hänen alkaessaan puhua tunteistaan elämästä tuli helpompaa. Hän ihmetteli miksei aloittanut puhumaan tunteistaan jo 10 vuotta sitten.

Mitä haasteita avun hakemisessa on masennuksesta kärsivillä?

Vaikka masentuneella on usein joitain masennuksen yleisiä oireita, on jokainen tapaus uniikki. Yleensä haasteet liittyvät erityisesti avun hakemiseen ja masennuksen toteamiseen. Tässä on neljä mahdollista avun hakemiseen liittyvää haastetta masentuneella:

Ensimmäinen haaste on yleinen mielikuva masennuksesta. Jos ajattelee masennuksen aina tarkoittavan vaikeuksia päästä aamuisin ylös sängystä, tai aikaansaamattomuudeksi, voi olla vaikeaa tunnistaa masennus itsessään tai läheisessä.

Toinen haaste on masentuneen henkilön vaativuus itseään kohtaan. Moni menestynyt ja aikaansaava henkilö voi ajatella että pystyy yksin korjaamaan masennuksensa, ja ei tästä syystä hae apua. Totta kai masentunut voi tehdä paljon lievittääkseen omia oireitaan ja itsehoito on usein ratkaisevassa asemassa. Vaaraksi voi tosin nousta, että masentunut ei hae apua. Masennuksesta ei pääse eroon vain asenteella tai tahdonvoimalla.

Kolmas haaste on masentuneen pelko oman aseman tai työpaikan puolesta. Masennuksesta kärsivä voi olla täysin tietoinen kärsivänsä masennuksesta, mutta ei uskalla hakea apua, koska pelkää asemansa tai työpaikkansa puolesta. Hän voi ajatella, että apua hakiessa tieto masennuksesta leviäisi. Yksin masennuksensa kanssa jääminen tosin todennäköisesti johtaa entistä pahempiin oireisiin. Lisäksi niin sanottu katastrofiajattelu voi kuulua masennuksen oireisiin, ja usein omat pelot masennuksen paljastumisesta ja sen seurauksista ovat liioiteltuja masentuneen henkilön mielessä.

Viimeisenä haasteena on kehityksen seuraaminen hoidon aikana. Paranemista voi olla vaikea arvioida masennuksessa, sillä esimerkiksi vakavasta ahdistuksesta kärsivän tavoite voi olla yksinkertaisesti kaupassa käynti. Toisissa tapauksissa hoidossa edistyminen ei ole niin selkeää, kun potilas saattaa hoitaa työtehtävänsä hyvin ja jopa menestyä, mutta silti kokee esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia ja nautinnon puutetta.

Lieväkin masennus on hyvä hoitaa

Tutkimuksen näyttävät, että alhainen itsetunto, energian puute, ärsyyntyneisyys ja työtehokkuuden laskeminen, joka jatkuu pitkään voi aiheuttaa pitkäaikaisia sosiaalisia toimintahäiriöitä, psykiatrista sairaalahoitoa tai lisätä itsemurhariskiä. Lisäksi Harvardin julkaiseman tutkimuksen perusteella ihmiset, joilla on pitkään jatkuva lievä masennus, ovat riskiryhmässä vakavammalle masennukselle.

Tosin masennukseen voi olla hankala löytää tehokasta hoitoa. Usein ensimmäinen tarjottu vaihtoehto ja valitettavasti myös samalla ainoa hoito on masennuslääkitys. Masennuslääkkeet toimivat muun muassa vaikuttamalla aivojen välittäjäaineeseen serotoniiniin. Valitettavasti vain osalle lääkkeistä on hyötyä, ja jopa 86% lääkkeiden käyttäjistä kärsii sivuvaikutuksista. Masennuksen oireet usein myös palaavat lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen.

Toisaalta myös terapiassa on hyvät ja huonot puolensa. Terapia on pitkä ja kallis prosessi, jonka aikana oireet yleensä pahenevat ennen helpottamista, kun vaikeita asioita käydään läpi. Potilaan voi myös olla hankala löytää itselleen sopivaa terapeuttia, henkilökemioiden ja terapeuttien puutteen vuoksi. Näiden syiden takia masennuksen hoidossa kannattaa olla proaktiivinen. Kyseessä on useimmiten pitkä prosessi ja itselle toimivan hoidon löytäminen vie aikaa.

Summaus

Masennusta on monenlaista ja etenkin sen lievemmät muodot voivat olla vaikeasti havaittavissa. Lisäksi vaikka masennus olisikin lievempää, se voi kehittyä vakavaksi ja vaikeammin hoidettavaksi masennukseksi. Tämän takia on tärkeää tunnistaa ja hoitaa lieväkin masennus aikaisessa vaiheessa. Toimivia hoito- ja ehkäisykeinoja on olemassa.

On tärkeää että opimme tunnistamaan masennuksen sen monessa eri muodossa. Muuten olemme sille haavoittuvampia, emmekä osaa tunnistaa niitä jotka tarvitsevat apua eniten. Jos sinulla tai läheiselläsi on masennuksen oireita, kannattaa hakea apua pikaisesti.

Kiitos lukemisesta! Muista kommentoida artikkelia pidit siitä tai et. Arvostan myös paljon jos jaat sen sosiaalisessa mediassa. Se auttaa paljon!